Keinoja työn henkisen kuormituksen keventämiseen

Uudessa (tyosuojelu.fi) esitteessä kerrotaan, miten työpaikalla voidaan hallita ja vähentää psykososiaalista kuormitusta. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä.

Työn henkistä kuormitusta ei saa katsoa läpi sormien. Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Pitkään jatkuessaan, riittävän palautumisen puuttuessa, esiintyessään hyvin voimakkaana tai usein toistuvana työkuormitus muodostuu terveydelle haitalliseksi. Työnantajalla on työturvallisuuslain mukaan velvollisuus huolehtia tarpeellisilla toimenpiteillä työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työn­antajan on selvitettävä työpaikan psykososiaaliset kuormitustekijät ja oma-aloitteisesti ryhdyttävä toimiin, mikäli kuormitustekijöistä aiheutuu haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä voidaan hallita yhtä järjestelmällisesti kuin fyysisen työympäristön epäkohtia.

Lue lisää alla olevan linkin kautta, miten psykososiaaliset kuormitustekijät voidaan tunnistaa työpaikoilla ja millä keinoilla niihin voidaan puuttua. Esite on tarkoitettu työpaikan koko henkilöstölle.

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/keinoja-tyon-henkisen-kuormituksen-keventamiseen

Työkykyä tukevat ratkaisut kannattavat

Esimiesten osaaminen ja myönteiset asenteet ovat merkittävä tuki osatyökykyisten työssä jatkamiselle tai työllistymiselle. Esimiesten olisikin saatava riittävästi tietoa osatyökykyisyydestä, työpaikan omista keinoista ja tarjolla olevista palveluista.

Työpaikan taloudelliset tunnusluvut ja tapausesimerkit osoittavat, että työkykyä tukevat ratkaisut ovat kannattavia. Kokeiluorganisaatioissa osatyökykyisten tunnistaminen tehostui, työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta lisääntyi ja keinovalikoiman käyttö monipuolistui samalla, kun työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni. Nämä asiat selvisivät tuoreessa tutkimuksessa, joka tehtiin Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa.

Ohjelmassa kehitetty työkykykoordinaattorimalli saa työpaikoilta kiitosta. Työkykykoordinaattori hallitsee osatyökykyisen työntekoa tukevat keinot, etuudet ja palvelut. Hän työskentelee ratkaisukeskeisesti eli etsii kullekin asiakkaalle parhaita ratkaisuja yhdessä asiakkaan, esimiehen ja muiden ammattilaisten kanssa.

Tutkimuksessa haastatellut esimiehet ja työkykykoordinaattorit korostivat sitä, että osatyökykyisten työllistyminen ja työssä jatkamisen tukeminen edellyttää yhteistyötä monen eri tahon kanssa. Yhteistyötä on tärkeä tehdä sekä oman organisaation sisällä että muiden organisaatioiden kanssa. Näkökulma on pidettävä työntekijöiden ammattitaidossa ja olemassa olevassa työkyvyssä – ei työkyvyn puutteissa.

Osatyökykyiset työssä -ohjelma eli Osku päättyy vuoden 2015 lopussa, mutta hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihankkeessa jatketaan muun muassa työkykykoordinaattoritoiminnan laajentamista.

Aiheesta voi lukea lisää seuraavista raporteista:

Osatyökykyiset työssä – toimintamallin toteutuminen ja hyödyt erilaisissa toimintaympäristöissä

http://stm.fi/documents/1271139/1366077/STM_Osku_tutkimusraportti.pdf/d19bf119-70f8-427c-8201-b4e045c8b3a8

Keinot käyttöön- ohjeita työkyvyn tueksi

http://stm.fi/documents/1271139/1366077/Keinot+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n/fe5b2abf-a4ab-4449-810b-c0b0f51f15f5