Uutiset

Pitääkö olla huolissaan, jos työpäivän jälkeen vain rojahtaa sohvalle?

Pitääkö olla huolissaan, jos työpäivän jälkeen vain rojahtaa sohvalle?

Työpäivän jälkeen ei jaksa muuta kuin maata sohvalla. Pitäisikö tästä olla huolissaan? Sanoisin, että pitää olla huolissaan. Tämä on merkki siitä, että on liian väsynyt syystä tai toisesta, joko töistä tai vapaa-ajalla kuormittavista asioista tai omaksutut elämäntavat eivät tue omaa jaksamista. Tästä lähtee helposti liikkeelle negatiivinen kierre, jolloin kehoa ja mieltä palauttaviin ja vahvistaviin asioihin ei riitä enää innostusta. Tulee syötyä mitä sattuu, ei jaksa liikkua, unen laatu heikkenee, painokin lähtee nousemaan ja mieli mustenee. Jos tunnistat itsesi tästä tilanteesta, on syytä lähteä pohtimaan, mikä kuormittaa ja mitä voisin asialle tehdä. Työssä kuormittavat asiat kannattaa ottaa puheeksi esimiehen kanssa ja etsiä niihin ratkaisuja. Hyvä on myös selvittää, ettei taustalla ole jokin sairaus tai häiriö, kuten anemia tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Toki on ihan normaalia, että välillä voi olla väsynyt esimerkiksi pitkästä, paljon uusia asioita sisältävästä työpäivästä tai omaa elämään kuormittavista asioista. Tällöin pitääkin levätä ja ottaa rauhallisesti. Kuormittavassa tilanteessa voi unohtaa olla täydellinen. Voi jättää suosiolla jotkut elämänalueet vähemmälle ja keskittyä enemmän itseään virkistäviin asioihin. Pitkiksi ajoiksi sohvan pohjalle ei ole kuitenkaan hyvä jämähtää. Siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Omaan terveyteen liittyvät riskit alkavat vääjäämättä kasaantua.  Eli sohvalta on syytä nousta ylös ja lähteä liikkeelle maltillisesti ennemmin tai myöhemmin, vaikka se aluksi tuntuukin työläältä. Palkintona siitä sinua odottaa valoisampi mieli ja virkistyneempi keho.

Pia Siekkinen TtM, CoacHouse

Lisää aiheesta: http://www.hs.fi/ura/art-2000005128149.html

Leave a Comment (0) →

Yleisimmät syyt hakeutua työterveyslääkärille

Yleisimmät syyt hakeutua työterveyslääkärille

Terveystalon selvityksen mukaan viime vuonna työterveyslääkäriä työllistivät eniten mielenterveysongelmat, selkäkivut sekä muut tuki- ja liikuntaelinvaivat. Pisimmät sairauspoissaolot johtuivat polviongelmista, erilaisista mielenterveysongelmista sekä sydän- ja verisuonisairauksista.

Erilaisten mielenterveysongelmien on nähty lisääntyvän jonkin verran edellisvuosiin verrattuna. Terveystalon työterveyshuollon ylilääkäri Minna Pihlajamäen mukaan ihminen on kokonaisuus, jonka toimintakykyä voi haitata samaan aikaan esimerkiksi selkäkipu, unettomuus ja masentunut mieliala.

– Myös psyykkisen kuormituksen varhainen tunnistaminen on tärkeää. Lievä masennus voi muuttua keskivaikeaksi, mikäli yksilö eristäytyy yhteiskunnasta. Samoin krooninen selkäkipu ja unettomuus voivat ongelmien vyyhtinä pahentua, jollei toimintakykyä pyritä kohentamaan esimerkiksi liikkumalla, Pihlajamäki kertoo Terveystalon tiedotteessa.

Pihlajamäki muistuttaa, että omaan hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota.

– Omasta toimintakyvystä on tärkeää pitää huolta liikkumalla ja nukkumalla riittävästi sekä tauottamalla työtä, jotta palautumista ehtii tapahtua jo työpäivän aikana. Erityisesti univajeella on selvä yhteys mielialaan sekä masentuneisuus- ja ahdistuneisuushäiriöihin. Myös kynnys hakeutua työterveyspsykologin puheille kannattaa pitää matalana. Mitä aikaisemmassa vaiheessa ottaa yhteyttä, sitä todennäköisempää on saavuttaa paras mahdollinen tulos, Pihlajamäki neuvoo.

TOP 5 LISTAT:

Terveystalon listauksen mukaan yleisimmät syyt lääkärissäkäyntiin olivat vuonna 2016:

1. Flunssa ja muut hengitystieinfektiot

2. Muut tuki- ja liikuntaelinvaivat

3. Selkävaivat

4. Silmän sairaudet

5. Ruuansulatuselinten sairaudet

Eniten sairauspoissaoloja aiheuttivat:

1. Mielenterveysongelmat

2. Selkävaivat

3. Muut tuki- ja liikuntaelinvaivat

4. Flunssa ja muut hengitystieinfektiot

5. Olkapäävaivat

Pisimpiä sairauspoissaoloja aiheuttivat:

1. Polviongelmat

2. Mielenterveysongelmat

3. Sydän- ja verisuonisairaudet

4. Olkapäävaivat

5. Muut tuki- ja liikuntaelinvaivat

 

lähde: http://www.is.fi/terveys/art-2000005122187.html

Leave a Comment (0) →

Tuki- ja liikuntaelinten sairauksista miljardimenot – asiantuntijat uskovat kustannuksien tulevaisuudessa vain kasvavan

Tuki- ja liikuntaelinten sairauksista miljardimenot – asiantuntijat uskovat kustannuksien tulevaisuudessa vain kasvavan

Tuki- ja liikuntaelinterveys on Suomelle tärkeä tekijä, sillä se mahdollistaa väestön työ- ja toimintakyvyn. Yhteiskunnalle, työnantajille sekä ihmiselle itselleenkin tule-sairaudet tulevat kalliiksi. Huolestuttavaa on, että lähitulevaisuudessa kustannukset uhkaavat vain kasvavan.

Työelämästä puhuttaessa on usein nostettu esille mielenterveyshäiriöistä johtuvia haittoja ja kustannuksia. Toisaalta nämä kaksi sairausryhmää ovat monella tavalla vuorovaikutteisessa suhteensa toisiinsa ja kontekstissa ympäristöstä tuleviin tekijöihin. Pitkään kestäneet tule-oireet ja kiputilat altistavat masennukselle. Vastavuoroisesti masennus voi lisätä tule-oireita. Työelämässä psykososiaalisilla kuormitustekijöillä on myös tässä osansa. Työssä psyykkinen kuormitus ja stressioireet ovat lisääntyneet. Elimistöön kasaantuneet stressihormonit vaikuttavat heikentävästi kehon vireystilaan. Olotila tuntuu väsyneeltä, joka johtaa helposti fyysiseen passiivisuuteen, ruokailutottumuksien huononemiseen, alkoholin käytön lisääntymiseen sekä uniongelmiin. Tuloksena on kierre, jossa eri tekijät yhdessä altistavat jatkuessaan huonoon fyysiseen kuntoon, ylipainoon, tule- ja/tai mielenterveyshäiriöihin sekä lisäävät riskiä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, diabetekseen tai masennukseen. Winwood (2007) kuvaa tätä etenevää prosessia menetysten spiraaliksi, jonka pyörteessä käytössä olevat voimavarat kuluvat päivästä toiseen selviytymiseen ja elämästä karsiutuvat pois kaikki muut, stressiltä suojaavatkin ja palauttavat osa-alueet.

Suomen tuki- ja liikuntaelin liitto ry arvioi, että tule-sairaudet eivät tulevina vuosina vähene vaan päinvastoin kasvavat. Syitä on useita. Lapset ja nuoret liikkuvat entistä vähemmän ja ylipaino on lisääntynyt. Jopa rasvamaksaa todetaan nykyään yhä useammin lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Runsas älypuhelimien käyttö näkyy nuorten huonontuneessa ryhdissä. Miten ryhdin muutokset nuorella iällä vaikuttavat työkykyyn tulevaisuudessa? Toiseksi liian kova ja varhain aloitettu yksipuolinen urheilu lisää lasten ja nuorten vammoja. Työikäisillä työ sisältää entistä enemmän fyysisesti passiivista istumista sekä psyykkistä kuormitusta, joka vie myös kehon fyysiset energiat. Kolmanneksi väestö ikääntyy. Iän myötä lisääntyvät muun muassa selkävaivat ja nivelrikot, jotka tekevät liikkumisesta hankalaa.

Tule-liiton mukaan yhteiskunnalle tuki- ja liikuntaelinten sairaudet aiheuttavat 3-4 miljardin euron vuosittaiset kustannukset. Kokonaiskustannukset muodostuvat sairaanhoidosta, lääkkeistä, kuntoutuksesta, sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä sekä menetetystä työpanoksesta. Pelkät sairaalakulut ovat nousseet 14 miljoonaa euroa neljässä vuodessa, ollen 88 miljoonaa vuonna 2014. Kustannuksia tulee muun muassa polven ja lonkan tekonivelistä. Joka kolmas Kelan korvaama lääke määrätään tule-sairauksiin. Kipujen ja tulehduksien lievittämiseen menee noin 330 miljoonaa euroa vuodessa mukaan lukien itsehoitolääkkeet. Tule-sairauksien kuntoutuskustannukset olivat noin 60 miljoonaa (2014).

Työssä tuki- ja liikuntaelintensairaudet aiheuttavat eniten yli kymmenen päivän sairauspoissaoloja 32,8 %, toisena ovat mielenterveyden häiriöt 24,8 % (Kelan sairausvakuutustilasto 2014). Kela korvasi vuonna 2014 tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi noin 4,8 miljoonaa sairauspäivää. Näistä aiheutui 288 miljoonan euron kustannukset sosiaalivakuutusjärjestelmälle. Pelkästään selkäsairauksista korvattiin noin 118 miljoonan euron kustannukset. Osasairauspäivarahan saajista oli peräti 40,5 % tule-ongelmaisia (Kelan sairausvakuutustilasto 2014). Eniten osasairauspäivärahalla oltiin selkäoireiden vuoksi. Lisäksi lyhyissä sairauspoissaoloissa selkäkipu on toiseksi yleisin syy flunssan jälkeen. Yhden sairauspoissaolopäivän kustannus työantajalle on noin 250 – 300 euroa. Entäs mitkä ovat kustannukset tuottavuuden heikentymisestä, kun päätä särkee, selkää kolottaa tai rasituskivut olka- tai kyynärnivelissä vaivaavat, jolloin työhön keskittyminen vaikeutuu.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä liikuntaelinsairaudet olivat yleisin syy vuonna 2014 32,5 %:lla ja mielenterveyshäiriöt 32,2 %:lla. Tule-sairauksien työkyvyttömyyseläkekustannukset olivat 710 miljoonaa euroa. Tule-sairauksista selkä- ja nivelsairaudet olivat yleisimpiä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syitä. Vuonna 2014 osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi tule-sairauksien takia yhä useampi. Noin joka toinen osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtynyt nainen ja joka kolmas mies siirtyi sille tule-sairauksien takia.

Fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen sekä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen puhuivat Suomen Tule ry:n Miljardikustannukset tuki- ja liikuntaelinongelmista -tilaisuudessa 24.11.2015 Helsingissä. Tilaisuuteen oli kutsuttu päättäjiä, vaikuttajia ja asiantuntijoita tutustumaan tule-kustannuksiin ja tule-terveyden kehitysnäkymiin.

Timo Pohjolainen oli huolestunut väestön tuki- ja liikuntaelinterveyden kehitysnäkymistä. Hänen mukaansa tule-sairauksien yhteiskunnalliseen merkitykseen ei ole havahduttu tosissaan. Kaikkein kalleinta kustannuksista ovat työkyvyttömyydestä johtuva työpanosmenetys. Pohjolainen kertoi, että heidän tutkimuksen mukaan pelkästään selkäsairauksissa menetetään tuotantopanoksena kuusinkertainen summa verrattuna eläkemenoihin. Vuonna 2010 ne olivat 2,2 miljardia euroa. Onko Suomella varaa tähän, kysyi Pohjolainen.

Esko Kaartista huolestutti myös lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelinterveyden tulevaisuus. Tule-terveyttä uhkaavat riskitekijät, kuten ylipaino ja riittämätön liikunta ovat Suomessa huolestuttavasti lisääntyneet. Toisessa ääripäässä syntyy toisaalta jo rasitusvammoja liian kovasta ja varhain aloitetusta yksipuolisesta urheilusta. Molempiin ääripäihin pitäisi pystyä vaikuttamaan, Kaartinen sanoi.

Ennaltaehkäisy on kaikkein vaikuttavin ja kustannustehokkain tapa vaikuttaa. Toimia on kohdistettava tuki- ja liikuntaelinterveyden riskitekijöihin, kuten liikkumattomuuteen ja ylipainoon. Syy- ja seuraussuhteiden hahmottamiseksi on keskeistä huomioida ihminen myös psykofyysisenä kokonaisuutena laajemmassa kontekstissa ympäristöönsä, jossa mieli ja keho toimivat yhdessä. Tässä työpaikan sekä fyysisillä että henkisillä olosuhteilla voi olla merkittäviä vaikutuksia. Kaikki arjen toimijat, kuten työpaikat, koulut, harrastusväki ja asuinympäristön suunnittelijat tulisi saada kantamaan kortensa kekoon tule-ongelmien ja niiden kustannusten vähentämiseksi. Myös hoitoa ja kuntoutusta voidaan kehittää entistä toimivammaksi. Tule-liitto painottaa, että pelkkä terveydenhuolto ei riitä, vaan mukaan väestön tule-terveyden edistämiseen tarvitaan kaikki hallinnon alat ja monialainen yhteistyö. Pitää rakentaa yhteiskuntaa, joka kannustaa ihmisiä toimintaan ja terveisiin valintoihin.

Tule-tietoa on lisää tarjolla uusilla Suomen Tule ry:n on toteuttamilla tulessa.fi –verkkosivuilla.

Pia Siekkinen, TtM, tft, CoacHouse

Leave a Comment (0) →

Liikkumattomuus on vaarallista – sohvaperuna kuolee ennen aikojaan

Liikkumattomuus on vaarallista – sohvaperuna kuolee ennen aikojaan

Duodecimin kolumnissa sisätautien erikoislääkäri, professori Jussi Huttunen kirjoittaa suomalaisten liikkumattomuudesta. Alla lyhennelmä hänen tekstistään.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan maailmanlaajuisesti ennenaikaista kuolemaa ennustavat parhaiten kohonnut verenpaine ja tupakointi. Seuraavana ovat liikkumattomuus, kohonnut verensokeri ja lihavuus. Näihin liikunnalla voidaan vaikuttaa merkittävästi.

Säännöllinen liikunta edistää terveyttä ja ehkäisee sairauksia, mutta päinvastoin liikkumattomuus lisää monia sairauksia ja kuoleman vaaraa. Liikunnan ja liikkumattomuuden vaikutukset ovat osaksi toisistaan riippumattomia. Pitkät liikkumattomuusjaksot aiheuttavat terveysongelmia liikuntaa harrastavillekin. Erityisen vaarallinen liikkumattomuuden muoto on istuminen. Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat ihmiset, jotka liikkuvat vähän ja istuvat pitkään työssään ja/tai vapaa-ajallaan katsovat esimerkiksi televisiota useita tunteja.

Runsas istuminen lisää lihavuuden ja ylipainon, metabolisen oireyhtymän, tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja eräiden syöpämuotojen vaaraa. Huolestuttavaa on, että jo lapsilla on havaittu liikkumattomuudesta johtuvia terveysongelmia. Vähän lapsena ja teini-iässä liikuntaa harrastaneilla on löydetty jo 17- vuoden iässä kaulavaltimoiden kaikukuvauksissa muutoksia, jotka ennakoivat sepelvaltimotaudin kehittymistä.

Liikkumattomuus on lisääntynyt suomalaisessa yhteiskunnassa, ja sen vaikutukset koskevat yhä suurempaa osaa väestöstä. Kolmannes suomalaisista työntekijöistä on arvioitu istuvan työssään vähintään 6–7 tuntia päivässä. Liikkumattomuuden vaarat kasvavat jyrkästi niillä, jotka istuvat yli seitsemän tuntia päivässä. Istuminen näyttää olevan selvästi haitallisempaa kuin seisominen. Suomalaisten aikuisten on arvioitu viettävän noin yhdeksän tuntia valveillaoloajastaan istuen tai maaten, joten liikkumattomuudella on huomattava merkitys koko väestön terveyden kannalta.

Liikkumattomuuden, erityisesti istumisen vähentäminen on todennäköisesti yksi tehokkaimmista ja helpoimmin toteuttavista tavoista edistää terveyttä ja ehkäistä kroonisia sairauksia. Professori Huttunen ehdottaa, että jokainen voisi räätälöidä itselleen sopivan liikkumattomuuden torjumisohjelman. Aterian jälkeistä lihasten aineenvaihdunnan hidastumistakin voisi estää nousemalla ylös ja ottamalla muutamia kävelyaskeleita. Hyvin pienilläkin toimilla voidaan lisätä terveyttä. Nykytiedon perusteella vaikutukset olisivat suuria niin yksilön kuin koko väestön tasolla. Sydän jaksaa paremmin, aineenvaihdunta tehostuu (tyypin 2 diabetesta ja metabolista oireyhtymää ilmaantuu vähemmän), yleisiä syöpämuotoja kehittyy harvemmin, ja elämään kertyy lisää hyviä vuosia.

Lähde: Huttunen Jussi, Liikkumattomuus on vaarallista – sohvaperuna kuolee ennen aikojaan, Duodecim 4.4.2016

Leave a Comment (0) →

Keinoja työn henkisen kuormituksen keventämiseen

Uudessa (tyosuojelu.fi) esitteessä kerrotaan, miten työpaikalla voidaan hallita ja vähentää psykososiaalista kuormitusta. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä.

Työn henkistä kuormitusta ei saa katsoa läpi sormien. Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Pitkään jatkuessaan, riittävän palautumisen puuttuessa, esiintyessään hyvin voimakkaana tai usein toistuvana työkuormitus muodostuu terveydelle haitalliseksi. Työnantajalla on työturvallisuuslain mukaan velvollisuus huolehtia tarpeellisilla toimenpiteillä työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työn­antajan on selvitettävä työpaikan psykososiaaliset kuormitustekijät ja oma-aloitteisesti ryhdyttävä toimiin, mikäli kuormitustekijöistä aiheutuu haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä voidaan hallita yhtä järjestelmällisesti kuin fyysisen työympäristön epäkohtia.

Lue lisää alla olevan linkin kautta, miten psykososiaaliset kuormitustekijät voidaan tunnistaa työpaikoilla ja millä keinoilla niihin voidaan puuttua. Esite on tarkoitettu työpaikan koko henkilöstölle.

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/keinoja-tyon-henkisen-kuormituksen-keventamiseen

Leave a Comment (0) →

Työkykyä tukevat ratkaisut kannattavat

Esimiesten osaaminen ja myönteiset asenteet ovat merkittävä tuki osatyökykyisten työssä jatkamiselle tai työllistymiselle. Esimiesten olisikin saatava riittävästi tietoa osatyökykyisyydestä, työpaikan omista keinoista ja tarjolla olevista palveluista.

Työpaikan taloudelliset tunnusluvut ja tapausesimerkit osoittavat, että työkykyä tukevat ratkaisut ovat kannattavia. Kokeiluorganisaatioissa osatyökykyisten tunnistaminen tehostui, työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta lisääntyi ja keinovalikoiman käyttö monipuolistui samalla, kun työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni. Nämä asiat selvisivät tuoreessa tutkimuksessa, joka tehtiin Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa.

Ohjelmassa kehitetty työkykykoordinaattorimalli saa työpaikoilta kiitosta. Työkykykoordinaattori hallitsee osatyökykyisen työntekoa tukevat keinot, etuudet ja palvelut. Hän työskentelee ratkaisukeskeisesti eli etsii kullekin asiakkaalle parhaita ratkaisuja yhdessä asiakkaan, esimiehen ja muiden ammattilaisten kanssa.

Tutkimuksessa haastatellut esimiehet ja työkykykoordinaattorit korostivat sitä, että osatyökykyisten työllistyminen ja työssä jatkamisen tukeminen edellyttää yhteistyötä monen eri tahon kanssa. Yhteistyötä on tärkeä tehdä sekä oman organisaation sisällä että muiden organisaatioiden kanssa. Näkökulma on pidettävä työntekijöiden ammattitaidossa ja olemassa olevassa työkyvyssä – ei työkyvyn puutteissa.

Osatyökykyiset työssä -ohjelma eli Osku päättyy vuoden 2015 lopussa, mutta hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihankkeessa jatketaan muun muassa työkykykoordinaattoritoiminnan laajentamista.

Aiheesta voi lukea lisää seuraavista raporteista:

Osatyökykyiset työssä – toimintamallin toteutuminen ja hyödyt erilaisissa toimintaympäristöissä

http://stm.fi/documents/1271139/1366077/STM_Osku_tutkimusraportti.pdf/d19bf119-70f8-427c-8201-b4e045c8b3a8

Keinot käyttöön- ohjeita työkyvyn tueksi

http://stm.fi/documents/1271139/1366077/Keinot+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n/fe5b2abf-a4ab-4449-810b-c0b0f51f15f5

Leave a Comment (0) →

Masennus lievittyy liikunnalla

Liikunta lievittää masennusta jopa nopeammin kuin masennuslääkkeet. Eikä muutokseen vaadita yletöntä rehkimistä, vaan tunnin mittainen harjoittelu 2–3 kertaa viikossa riittää.

Liikunta lisää samojen välittäjäaineiden määrää kuin mielialalääkkeetkin, eli serotoniinia ja noradrenaliinia. Tämän lisäksi liikunta lisää mielihyvähormoni dopamiinin määrää. Eikä siinä kaikki, liikunta korjaa masentuneen aivoissa tapahtuneita muutoksia ja rakentaa katkenneiden hermosolujen välille uusia yhteyksiä. Nimittäin masennuksen ensisijainen syyllinen on elimistöön kertyvä stressihormoni kortisoli, joka suurena määränä tuhoaa ja katkoo hermosolujen yhteydet. Vastaavasti serotoniini huolehtii viestien kulkemisesta hermosolujen välillä, mutta jos yhteyksiä ei ole, tärkeä tehtävä ei onnistu. Tämän uskotaan selittävän myös sitä, miksi masennusta potevat jäävät helposti negatiivisen ajattelun kierteeseen. Liikunta kasvattaa uusia yhteyksiä hermosolujen välille ja auttaa näin kääntämään masentuneen ajatukset uusille urille. Mielialalääkkeet toimivat samalla tavalla, mutta vasta noin kuukauden käytön jälkeen. Jos lääkehoitoa täydennetään liikunnalla, mielialan on havaittu kohentuvan jopa 3-4 päivässä.

http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/masennus_lievittyy_liikunnalla

Leave a Comment (0) →

Puhuuko sisälläsi Huolestuja, Uhri, Kriitikko tai Perfektionisti?

Puhuuko sisälläsi Huolestuja, Uhri, Kriitikko tai Perfektionisti?

Oletko pysähtynyt kuuntelemaan, miten puhut itsellesi? Sisäinen puhe kertoo tavastasi ajatella ja suhtautua asioihin.

”Kielteinen sisäinen puhe stressaa ja väsyttää. Se kaventaa ihmisen elämää ja vähentää mahdollisuuksia löytää iloa ja päästä työn imuun”, sanoo työnohjaaja Anneli Litovaara. Litovaaran mukaan itsensä voi suorastaan puhua ahdistuneeksi.

Jos ikävän sävyinen puhe alkaa kovasti toistua, siitä on hyvä tulla tietoiseksi. Litovaara muistuttaa, että ”ajatukset ovat vain ajatuksia, eivät ehdottomia totuuksia. Voimme valita ajatuksiamme samaan tapaan kuin bussipysäkillä valitsemme, mihin bussiin nousemme. Tämä on monelle uusi ja helpottava asia.”

Alla olevasta jutusta löydät vinkkejä miten voit muuttaa sisäistä puhettasi myönteisemmäksi.

http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Puhuuko_sisallasi_Huolestuja_Uhri_Kriitikko_tai_Perfektionisti.aspx

Leave a Comment (0) →

Istu vähemmän – voi paremmin

Pitkäaikainen istuminen on terveydelle haitaksi erityisesti tuki- ja liikuntaelimistölle sekä sydämelle ja verenkierrolle. Aikuiset suomalaiset istuvat, makaavat tai seisovat paikoillaan yli kolme neljäsosaa valveillaoloajastaan. Yli seitsemän tuntia päivässä istuvilla jokainen lisätunti istumista lisää kuoleman riskiä viisi prosenttia. Yli 9 tuntia päivässä istuvilla suomalaisilla istuminen on yhteydessä lihavuuteen, unen riittämättömyyteen ja runsaampaan lääkärissäkäyntien lukumäärään.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 17.6.2015 istumisen vähentämiseen tähtäävät kansalliset suositukset. Suomi on nyt ensimmäinen maa, jossa istumisen terveysriskejä opastetaan välttämään kaikkia ikäryhmiä koskevin virallisin keinoin. Hyvä yhden tunnin nyrkkisääntö on; vältä yli tunnin pituista yhtäjaksoista istumista ja liiku ainakin tunti päivässä.

Istumissuositus-oppaaseen pääset tarkemmin tutustumaan alla olevasta linkistä. Opas sisältää suosituksia ja vinkkejä niin lasten, aikuisten kuin iäkkäiden aktivoimiseen.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126296/STM_esite_210x210_Kansalliset%20suositukset%20istumisen%20v%c3%a4hent%c3%a4miseksi_sisus_net_jpg..pdf?sequence=1

Leave a Comment (0) →

Sairauspoissaolot ennen hoitoa ja hoidon jälkeen kasvaneet

Sairauspoissaolot ennen hoitoa ja hoidon jälkeen kasvaneet

Suomessa erikoissairaanhoito tekee potilaiden toimenpiteet nopeasti, mutta hoitoon pääseminen ja jatkohoito tökkivät. Pitkä odotus- ja toipilasaika tulevat kalliiksi. Maksajina ovat kunnat, Kela ja työpaikat sekä potilas itse. Itse hoidon kustannukset ovat vain noin 30 % kokonaiskustannuksista. Sen sijaan sairauspoissaolojen kustannukset sekä ennen hoitoa että hoidon jälkeen ovat kasvaneet vuodesta 2000 vuoteen 2013, ollen nyt jo noin 70 prosenttia kokonaiskustannuksista. Lonkka- tai polvipotilas joutuu olemaan töistä pois keskimäärin sata päivää ennen hoitoonpääsyä. Päinvastoin masennuksesta toipuvan sairausloma on pidentynyt kuukaudella. Syyksi arvioidaan eri hoito-organisaatioiden raja-aitojen toimimattomuutta ja eri tahojen kustannusvastuuttomuutta. Mikä on hoitoa järjestävän tahon motivaatio järjestää hoitoa mahdollisimman nopeasti, jos hoidon pääsyn pitkittämisestä syntyvät kustannukset kohdistuvat muualle? Nämä tulokset selvisivät juuri julkaistussa Terveysturvan rahoitus-tutkimuksessa, jossa tutkimuskohteena olivat koko Suomessa mm. masennus-, aivohalvaus-, lonkka- ja polven nivelrikko potilasryhmät.

Useat tutkimukset ovat keskittyneet arvioimaan vain yhden hoidon tai toimenpiteen kustannuksia. Jatkossa pitäisi kiinnittää huomiota hoitokokonaisuuksien kustannus-vaikuttavuuden arviointiin. Säästöjä voi vain syntyä, kun potilas pääsee hoitoon oikea-aikaisesti ja jatkohoito yli organisaatiorajojen toimii kitkattomasti. Tutkimusryhmä kysyykin, mitä uusi hallitus meinaa tehdä odotus- ja toipilasajan kustannuksien vähentämiseksi. Tilanne on tiedetty jo kauan, mutta mitään ei ole tehty.

Tämän vastaavan ilmiön totesin myös jo omassa ”pikku gradussani” (2010), jossa arvioin reumapotilaiden hoitoketjujen kustannuksia ja vaikuttavuutta yli organisaatiorajojen potilaiden itsensä arvioimana. Hoitoa odotettiin yleensä kauan, potilaiden kunto huononi odotusajalla ja erikoissairaanhoidon toimenpiteiden jälkeen oli vaikea saada kuntoutusta.

Lisää Terveysturva rahoitus-tutkimuksesta voit lukea alla olevasta linkistä.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomi-on-sairauspoissaolojen-luvattu-maa-hallitusohjelmasta-unohdettu-valtaosa-sote-kustannuksista/5178180

 

Leave a Comment (0) →
Page 1 of 4 1234